Luonnon antimista juoman valmistaminen 1p.

Tädää! 
Hivenaineita, A- ja C-vitamiineja ja antioksidantteja! Kuusenkerkässä eli kuusen nuorissa versoissa on millä mässäillä. Näimpä päätettiin Paten kanssa tarttua haasteeseen nimeltä KUUSENKERKKÄJUOMA!

No, ekaks vaan metsään ja muistutuksena kaikille, että kuusenkerkkien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, eli näitä terveyspommeja ei parane kerätä kenen tahansa tiluksilta.

Kuusenkerkkäjuoman valmistusohje löytyi netin ihmeellisestä maailmasta. Tahtoisin itse lisätä yhden vinkin kuuman juoman pullotus vaiheeseen:

Kun pidät kiinni suppilosta, pidä huoli, ettei se oli liian tiiviisti pullon suulla. Jos suppilo on liian tiukka, he*vetin kuuma juoma pulppua suppilosta suoraan naamalle ja silmään!! Muista siis varmistaa, että pullosta pääsee ilmaa ulos jotain muuta reittiä, tai käytä suojalaseja ja naamaria.

Pullotuksen jälkeen maltti on valttia, sillä juoman tekeytymistä tuli käyttämämme ohjeen mukaan odottaa 3 vuorokautta. Lopputulos oli lopulta makunystyröitä hellivä ja maku muistutti hieman simaa. Luulen, että keräsimme kerkkiä hieman liian myöhään, sillä itse kerkän maku ei ollut niin vahva, kuin aikaisemmin maistamassani kuusenkerkkäjuomassa. Siltikin: NAMS! 

Unohtuneet herkut: Koskenlasku kumilautalla 2p.

Aallokkokoski on IV luokan koski, mutta Sami ehtii silti vilkutella!

Annika ja Noora reippaina Myllykosken kastelemina!

Basecamp Oulangan harjoittelun aikana pääsin useampaan otteeseen mukaan koskenlaskuun. Koskenlaskuretkiä on tarjolla helpommista I-II luokan koskia sisältävistä maisemaretkistä Villi K-18 retkeen, jossa puolestaan lasketaan II-IV luokan kosket.

Koskenlasku kumilautalla on asiakkaalle haastavinta henkisesti, sillä komennot ovat yksinkertaisia ja kippari hoitaa käskyttämisen ja ohjaa lauttaa takapenkiltä käsin. Tämän takia voinkin suositella tätä elämystä monen ikäisille ja kuntoisille hurjapäille! Tärkeintä on olla valppaana ja tunkea kumisaappaat kunnolla edessä olevan ponttoonin alle, sillä turvavöitä ei lajissa käytetä.

Ennen myllykoskea saattaa jänskättää..

Tärkeintä koskikipparille on kyky lukea koskia, sillä koskessa on tiedettävä mitä reittiä kannattaa kulkea. Kuljettaessamme lauttoja ilman asiakkaita Venäjän rajalle, pääsin oppimaan koskenlukutaitoa ja lautan ohjausta kokeneilta kippareilta helpoissa koskissa. Kitkajoen koskista helpoimmatkin ovat toisaalta haastavia, sillä ne ovat niin matalia, että koskenlasku on verrattavissa flipperiin kivien pilkottaessa pinnan tuntumassa. 

Kyl kelpaa hymyillä!

Parasta koskenlaskussa oli sen jatkuva vaihtelevuus. Mikään reissu ei ollut samanlainen kuin edellinen. 

Unohtuneet herkut: Koiravaljakkoajelu 1p.

Tää meinas päästä unohtumaan! Käytiin huhtikuussa luliryhmän kanssa ajelemassa huskyvaljakoilla, mikä oli uskomaton elämys! 

En ajatellut, että huskyajelu voisi olla niin hurjaa kuin se osottautui olemaan. Jaoimme ryhmämme pareihin ennen liikkeelle lähtöä ja nakitin ensimmäisen ajovuoron Venlalle itse istuessani rekeen. Kun lähdettii liikkeelle, yllätyin koirien vetovoimasta ja jännitin pystyssä pysymistä, sillä ajoreitti oli melko jäisessä kunnossa ja aiempia kokemuksia vastaavasta tilanteesta mulla ei ollut.

Puolessa välissä retkeä pidettiin breikki, jonka jälkeen vaihdoimme rooleja ja pääsin ajajaksi. Loppupeleissä tuntui, että oli melkein jännittävämpää istua kyydissä, sillä ajajalla on kuitenkin päätösvaltaa vauhdin ja kallistusten suhteen. Toisaalta saatoin myös jännittää enemmän kyydissä, sillä istumiseni ajottui retken alkupäähän, jolloin tietämättömyys luo vaaran tuntua. 

Kaiken kaikkiaan retki oli mieletön ja tekisin sen mielelläni uudestaan!

PS. HIMMEE KOIRAKUUME!

Sienestys 1p.

 Tätä sanotaan sienten metsästykseksi, tuttavallisemmin sienestämiseksi. Tarvitaan sanko, saappaat ja harrastukselle ominainen sieniveitsi, jonka toisessa päässä on terävä terä, toisessa pehmeä harja sienten putsaukseen.

Tänä vuonna lähettiin sieneen perinteiseen tapaan Villen mökille Padasjoelle. Aika oli otollinen kanttarellien metsästykseen, mikä passasi meikäläisellä täydellisesti, sillä ne on helpointa tunnistaa.

Saaliksen alku. Loppujen lopuksi yhteissaalis oli lähes kokonainen ämpäri!

TADAA!

Erilaisten keittimien käyttö 1p.

Sain kun sainkin käytettyä erilaisia keittimiä vuoden aikana! 

Ensimmäisestä kuvasta löytyy trangia, jonka käyttö oli minulle ennestään tuttua. Trangia on kevyt ja toimii esimerkiksi marinolilla, johon liittyy jännityselementti. Jos marinolit pääsee levähtämään safkavarastojen päälle, mätöt menee syömäkelvottomiksi.

Hetta-Pallas 2013

 Seuraavana esittelyvuorossa kaasukeitin. Tämäpä vasta keittimien aatelistoa! Kaasukeitin pääsi yllättämään pienuudellaan ja helppokäyttöisyydellään.

 Parasta kaasukeittimessä oli sen nopeus keittää vettä! Toisekseen käyttöä helpottaa yksinkertainen kaasuhana, jolla pystyy helposti säätelemään kokkaamisen volyymiä.

Kaasukeittimen kanssa voi myös valita mieleisensä kattilan. Toisaalta trangiassa taas on erittäin toimiva kattilasetti valmiina mukana. 

Viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä nostan esille vanhan kunnon nuotion. Nuotiossa on omanlaisensa tunnelma ja kahvitkin saa keitettyä suht nopeasti, kunhan uskaltaa laittaa pannun niin alas, että (isääni lainaten) "liekit nuolevat pannua". Nuotion ehdottomiin plussaominaisuuksiin kuuluu alati muotoaan muuttavat liekit, jotka vangitsevat kokin katseen kauneudellaan.

Polttopuiden hakkuu 1p.

No joo!
Oltiin vaeltamassa Urho Kekkosen kansallispuiston eteläosissa Nuorttin retkeilyreitillä 40km faijan ja broidin kanssa! 
Sepä vasta olikin hyvä reissu ja säitä piisas helteestä ukkoseen asti, vaikka reissu kesti vain 2 yötä. 

Duunattiin sielä sitten tottakai polttopuita ja tässä todistusaineisto myös meikäläisen osallistumisesta:

Still alive.
Kettu kuittaa.

Kajakilla pelastautumisharjoitus 2p.

Olen ennenkin harjoitellut kajakilla pelastautumista, joten Kuusamossa ollessamme päätin opettaa sen myös Paulalle. Pelastautuminen on huomattavasti helpompaa kaverin kanssa, joten alotettiin paripelastuksella. Paula ei ollut koskaan edes kaatunut kajakilla, joten jännityskäyrä oli koholla. Teimme ensin niin päin, että Paula oli pelastettava ja toisella kerralla kaadoin oman paattini. 

 Paripelastautuminen on helppoa, jos tietää mitä tekee. Ensin kaatunut paatti on saatava 90 asteen kulmassa nokka kohti pelastajan kajakin aukkoa.

. Tämän jälkeen yhteisvoimin se nostetaan pelastajan syliin. Helpoiten se onnistuu, kun kajakki on ensin käännetty oikein päin.

Sitten kajakista tyhjennetään vesiä pois. Pelastajan kannattaa kääntää kajakkia itseensä kohti, jotta näkee kajakin sisäisen vesitilanteen reaaliajassa. 

Tämän jälkeen kajakit asetetaan vierekkäin niin, että keulat ovat eri suuntiin. Pelastajan on vielä autettava pelastettavaa nousemaan takaisin kajakkiinsa tukemalla kaverin kajakkia aukon kohdalta. Pelastettavan on helppo nousta kajakkiin kiepsahtamalla niin, että hän asettaa ensiksi kaverista pois päin olevan jalan paikalleen ja käännähtää istumaan penkkiin.

Kokeilimme tottakai myös pelastautumista yksin. Yksin pelastautuminen on huomattavasti rankempaa, sillä vesiä tulee yrittää poistaa kajakista nostamalla sitä yksin vedessä ja samalla kääntämällä se oikeinpäin. Tämän jälkeen kajakkia lähestytään takaapäin kipuamalla, mikä on kriittinen vaihe. Yksin pelastautuessa kajakkiin jää usein paljon paljon enemmän vettä, mikä tekee siitä erittäin kiikkerän, joten kipuaminen on vaikeaa. Tässä kuvia vielä Paulan yksilösuorituksesta:

Ja lopputuuletus!!