Kasvien tunnistusretki 1p.

Noniin! Löysin sisäisen Hemulini! Puhutaan nyt siis kasvitieteilijä puolesta, en todellakaan laittanut mekkoa päälle tähän tehtävään. 

On tässä tullut kuljettua landella ja metsässä ja oon bongaillut siinä samalla sitten erilaisia kasveja. Päätin koota tähän nyt parhaat kuvat ja komeimmat kasvit, koivut ja kuuset voi tsekata sitten kotimaisemista. 

Kielo, Convallaria majalis, löytyi korvasienten metsästysreissulla Padasjoella. Korvasieniä löytyi yksi syöty yksilö, joten keskityin luonnon muuhun antiin ja kieloja näytti riittävän vaikka millä mitalla! 
Tämä parsakasvien heimoon kuuluva kaunotar saattaa kasvaa jopa 25 sentin mittaiseksi, mutta sen tyvellä on aina vain 2 teräväkärkistä lehteä. Kielon kukat ovat kellomaisia, valkoisia ja kukinto on yleensä 6-12 kukkainen toispuolinen terttu. Kielo on suomalaiseen makuun yksinkertainen niin muodoltaan kuin väreiltään, joten tieto kansalliskukaksi valitsemisesta vuonna 1982 ei päässyt yllättämään. Kieloa esiintyy useimmiten Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta erillisesiintymiä on jopa Utsjoella saakka. Aikamoinen sissi!

Sammalet

Hetehiirensammal, Bryum weigelii, ja karhunsammal, Polytruchum juniperinum, löytyivät sulassa sovussa Oulangan kansallispuistosta Kuusamosta. 
Sammalet ovat kiehtova kasvikunnan alakunta, sillä niiden elämäntyylissä on jotain muista kasveista eroavaa. Niillä ei ole juuria, eikä johtojänteitä, vaan ne ottavat tarvitsemansa veden ja ravinteet osittain ulkopintansa läpi. Ne ovat myös erittäin vanha kasviryhmä, sillä ne tunnetaan jo 200 miljoonan vuoden takaa. Niitä on vaikea tunnistaa, mutta uskon löytäneeni näille sammalille oikeat nimet.. Mitäköhän sanoisi tähän aito Hemuli? 

Joka tapauksessa: Usein sammalia ei edes huomaa, kun niihin on niin tottunut. Tällä kertaa kumarruin kuitenkin tarkastelemaan metsän mattoa vähän tarkemmin ja läheltä katsottuna näistä sammalista tulee melkein sademetsämainen vaikutelma. Ehkä se johtuu itiöpesäkkeistä, jotka kurottelevat kohti korkeuksia tai kirkkaan vihreästä väristä, mutta jotain maagista näissä kahdessa kuvassa esiintyvässä sammalessa nyt vaan on! 

Lakka

Lakka eli hilla eli suomuurain, Rubus chamaemorus, kiinnitti huomioni myöskin Oulangan kansallispuistossa Kuusamossa. Niinkuin rakkaalla lapsella, myös tällä kasvilla on monta nimeä ja lakalla viitataan usein myös kasvin tuottamaan upean oranssiin marjaan. 
Tämä vatukoiden sukuun kuuluva ruohovartinen kasvi on sopeutunut lyhyeen kasvukauteen ja on näin ollen monivuotinen. Heinä-elokuussa kypsyvä marja on aromaattinen ja terveysvaikutuksiltaan tunnettu ilmestys. Se sisältää runsaasti kuituja sekä A-, E- ja C-vitamiineja. C-vitamiinipitoisuus on jopa 2-4 kertainen appelsiiniin verrattuna! Lakassa on myös B-ryhmän vitamiineja, kivennäisaineita, fenolihappoja ja flavonoideja.